Kojeiden & vimpainten lomista

Keksittyään suomenkielen, aapisen, kiertokoulun, sanoma- ja aikakauslehdet sekä puolenpäivän uutiset, Mikael Agricola joutui vielä samana päivänä ostamaan omilla rahoillaan kalenterin, ja innovoimaan juhlapyhät ja liputuspäivät suomalaisten vietettäviksi. Tämä olikin hänen lempihommaansa, minkä kuka tahansa saattaa huomata ja päätellä siitä, että viimeisessä kuussa on niin paljon pyhäpäiviä. Agricola parka keksi nimittäin niin paljon juhlia, että vuosi loppui kesken, ja hänen oli sullottava kaikki jäljelle olevat kinkerit joulukuulle. Hälle kävi siis vähän samaan tapaan kuin erikoisosaston miehille Hamilton-Jonesille ja Lammille, Ylen kuunnelmasarjan Knalli ja sateenvarjo jaksossa Pastalasti.

Mutta koska kaikki tietävät mikä kalenteri on ja osaavat ulkoa kaikki pyhät ja nimipäivät ja puolipäivävapaat, niin mitäs siitä toimittaisi enää puhua. Sen sijaan kerronkin vähän kaikenlaisten koneiden, laitteiden, masiinoiden sekä länsimaisten ylellisyyshyödykkeiden kalenterista, ja selvitän teille miten niiden vuosi kuluu. Tosin toisin kuin me, niillä on hyvin suurpiirteisesti vain loma- ja työkausia. Ainoastaan yhdellä laitteella on oma vapaapäivänsä, mutta palataan siihen myöhemmin.

Kaikkein onnellisimmassa asemassa lomien pituuteen nähden ovat ruohonleikkurit ja tuulettimet, jotka saavat olla jouten ja harrastaa omia projektejaan aika lailla syyskuun alusta toukokuun loppuun, siis suurin piirtein yhdeksän kuukautta. Tätä tosin seuraa aika hektinen kolmen kuukauden jakso, jolloin ne saavatkin tehdä töitä ihan tosissaan. Etenkin tuulettimet ovat kovilla, sillä ne saattavat hyvinkin joutua painamaan duunia kellon ympäri ties kuinka monta kertaa peräjälkeen. Toisia kesätöissä pidettäviä laitteita ovat muun muassa virvelit, perämoottorit, sateenvarjot sekä termospullot silloin kun niissä pidetään jotakin kylmää, vaikkapa limunaatia.

Jonkinlaisessa vastapallossa näihin nähden ovat kaikenlaiset lämmityslaitteet; patterit, takat, lämpökattilat ja niin edelleen. Tohotettuaan täydellä höngällä koko pitkän talven, syksyn ja alkukevään, ne saavat hieman hengähtää kun yöpakkaset hellittävät. Kaikki eivät kuitenkaan ole aivan tasa-arvoisia siinä mielessä, että esimerkiksi käyttöveden lämmityksestä huolehtivat kattilat joutuvat työskentelemään kesälläkin, mutta ei niin vähäinen työ niitä haittaa, loma mikä loma.

Mutta on myös sellaisia lämpölaitteita, joita kesällä ei edes saa käyttää. Yksi esimerkki on meidän karjakeittiön kamiina, jolla huolehdin näin pakkasilla kanalan lämmityksestä. Jos minä pitäisin siellä kesäkuumalla tulta samaan tahtiin kun näin pakkasilla, niin kanat rupeisivat hyvinkin pian munimaan valmiiksi keitettyjä munia, eivätkä suostuisi ehkä ollenkaan tulemaan sisälle. Tämä tietenkin kulminoituisi siihen että kunnan maatalousasianainen tulisi meille poliisien kanssa ja usuttaisi ne kimppuuni huutamalla että ”Roti tuolle!”. Lämpövärkkien myötä kesälomille pääsevät myös pulkat, tiekarhut, kairat ja olkipukit.

Se ainoa yksittäinen laite jolla on aivan ikioma vapaapäivänsä, josta aikaisemmin kiusoitellen mainitsin, on sytytin. Sytkät pääsevät juhlimaan kanssamme uudenvuoden aattoa, ja ne ottavatkin koko illasta kaiken irti. Ne rentoutuvat niin ettei niiltä edes löydy sydämen sykettä, vaikka miten etsisi. Kun olisi aika ampua raketteja, niin Suomenmaasta ei löydy yhtäkään sytytintä, joka suostuisi iskemään tulta, niin kova on niiden lomanviettomoraali. Rakettien kanssa pitää sitten yrittää pärjätä vain tulitikuilla, vaikka eihän niiden kanssa tietenkään pärjää kun Pohjatuuli, seisoo koko ajan vieressä leyhyttää taivaankannen kokoisella tundrahuiskullaan vasten naamaa, ja sammuttaa joka ainoan tikun. Yksi piru sekin, ei siinä mitään pärjätä.

Ainoat jotka eivät ikävä kyllä enää milloinkaan pääse lomalle, ovat tietokoneet, konsolit ja televisiot. Taukoamaton, loputon, ajaton, on näytöistä ja ruuduista kumottava valkea kalmanhehku. Tietokoneet jauhavat minkä kerkiävät Old Republicia ja tavattoman nokkelia, jokseenkin hieman epäluotettavasti päivittyviä huumoriblogeja, ja konsolit myllyttävät päivät pääksytysten uusinta Call of Duty: Mario Party in Need for Speediä. Sokerina pohjalla on vielä monta kymmentä kuvaa sekunnissa vilkuttava armas teräväväripiirtotelevisio, jossa Agatha Christien ja David Suchetin Hercule Poirot viilettää Idän pikajunassa ja nappaa konnat kiikkiin pienten harmaiden solujensa avulla, alle kahdessa tunnissa. Mais oui, Hastings, mais oui!

Sen Agricolan ostaman kalenterin keksi muuten sivumennen sanoen paavi Gregorius XIII, eli Ugo Buoncompagni; ainoa paavi ja italialainen joka ei esiinny yhdessäkään Assassin’s Creed- pelissä. Ei edes vähän.